Jouluajelulla

Kävimme joulupäivänä työkaverini kotikylässä Mosopassa. Hän vieraili muutama vuosi sitten minun ’kotikylässäni’ – mitä se Kotkasta lähtöisin olevalle, lähes kymmenen vuotta Rovaniemellä asuneelle nykykiiminkiläiselle sitten tarkoittaakaan. Oli mielenkiintoista nähdä mistä hän Englannissa maisteriopintonsa ja väitöskirjansa Australiassa tehneenä oli lähtöisin. Toisin kuin minun kohdallani hän todella on lähtöisin ’kotikylästään’; tapasimme äidin ja näimme isoäidinkin talon. Isä sentään osasi priorisoida ulkomaiset vieraat oikeaan lokeroon ja valitsi kyntötyöt tyhjänpäiväisen rupattelun sijaan.

Botswanassa joulunvietto poikkeaa meikäläisestä muutenkin kuin lumen määrän tai arvuuttelun ’tuleeko valkea joulu tahi ei’ suhteen. Esimerkiksi varsinaisia lahjoja ei ole tapana antaa. Yhtäläistä on se, että joulun aikaan syödään hyvin. Isäntämmekin oli edellisenä päivänä lahdannut vuohen, joka saapuessamme taloon makasi sievästi keittiön pöydällä paloina. Sillä välin kun tutustuimme kylään, sen lukemattomiin kouluihin (niitä todella oli lukuisia), kuiviin joenhaaroihin, patoon, kalliomuodostelmiin, sekatavarakauppoihin, postiin ja kgotlaan oli talon emäntä loihtinut vuodesta maittavaa lihapataa.

Jouluruuan päälle oli tarkoitus kuunnella kyläperinteeseen liittyvää kuorolaulua, mutta päivä oli sen verran kuuma että joululaulut oli siirretty alkuiltaan. Koska täällä pimeällä ei ole mitenkään mukava ajella (tiellä on aaseja, vuohia ja villieläimiä) päätimme jättää perinteen kokemisen väliin. Kuorolaulu ei ole kovin lähellä sydäntäkään.

Matkalla kotiin näimme toisessa kylässä vastaavan tilaisuuden. Pysäytimme auton ja aloimme kuunnella. Kuorolaulu antoi terminä hieman väärän kuvan asiasta. Kyse tosin oli kuorosta, mutta hieman suomalaista kuorolaulua elävämmästä menosta, jossa muukin kuin suu liikkuu. Toisaalta suomalaiseen kyläjuhlaperinteeseen rinnastuen paikalla oli muutama miestä väkevämpää nauttinut ’paikallinen’ pullo kädessään. He ilmeisesti tulkitsivat paikalle tulleet valkoiset mahdollisiksi lisäjuomien tarjoajiksi, mutta kun tuliaisjuomia ei tullut otettua mukaan, päätimme pötkiä liukkaasti tiehemme.