Pääkaupungin eläimistöä II

Luonto on Botswanan pääkaupungissa herännyt kevääseen. Linnut laulavat, perhosiakin näkyy ja talon ympärysmuurin liskot ovat ilmestyneet joukolla. Aurinko lämmittää. Ja kevätflunssa painaa ääntä.

Oli vuodenaika mikä hyvänsä, jotkin eläimet näyttävät pysyvän pääkaupungin raiteilla. Toissa-aamuna kodin lähiristeystä ylitti autojen kanssa sulassa sovussa suuri lauma lehmiä. Komea joukko. Näyttivät siltä kuin tietäisivät minne olivat menossa. Ja kohta tien ylitti kaksi potraa pahkasikaa. Tällä kertaa en ajanut päälle...

Yliopistolla työhuoneeseeni kantautui tuttu vuohikellojen ääni.

"Kiitos palautteestanne"

Matkailin alkukesästä pohjoiseen. Saapuessani Ouluun matkalaukkuni oli lentoyhtiön mukaan jäänyt koneesta Johannesburgiin. Olin kesävaatteissa ja kalenterista huolimatta Suomen "kesä" ei tuntunut sillä hetkellä lämmittävän. Ostin hieman paitaa, villaneuletta ja sen sellaista tarpeellista. Kaksi päivää myöhemmin SAS/Blue1 ilmoitti, että laukku on tullut ja valmis toimitettavaksi.

Lähdin samana päivänä Oulusta Helsingin ja Oslon kautta Huippuvuorille, joten poimin laukun lentokentältä. Seuraava yöpyminen oli Oslossa, jossa oli tuttu tilanne vastassa; laukku ei ilmestynyt liukuhihnalle. Reklamoin asiasta Finnairin tiskillä ja pyysin nöyrimmin, että laukku toimitettaisiin minulle ennen seuraavan päivän jatkolentoani Huippuvuorille. Vaatteiden ostaminen Norjassa tulisi kalliiksi ja Finnair lupasi peräti 70 EUR asti tukea ostoksiani. Mahdoton tilanne.

Laukku löytyi Helsingistä, mutta se ei saapunut ennen jatkolentoani, joten ostoksille. Annettu 70 EUR raja meni aivan liian nopsasti rikki. Sain kuitenkin sen verran päälleni vaatetta, että selvisin maailman laella kolmesta päivästä ilman laukkuani. Laukku odotti minua Oslossa.

Kotouduin takaisin Botswanaan, jossa oli edessä matkojen täyttämä kuukausi. Tämän jälkeen palasin Ouluun ja pääsin tekemään pyydetyt laskut tositteineen ostoksistani. SAS/Blue1:lta ei tullut mitään vastausta, mutta tilille ilmestyi laskutetun summan verran rahaa. Puhumatta paras. Finnair sen sijaan toimi toisin; liian vähän tekoja, aivan liikaa puhetta:

"Kiitos palautteestanne. Pahoittelemme viivästyneiden matkatavaroiden aiheuttamaa harmia ja vaivaa Oslon-matkallanne 11.6.2009. Kuljetusehtojemme mukaan lentoyhtiö on korvausvelvollinen viivästyneiden matkatavaroiden aiheuttamista kuluista, kun kirjallinen korvaushakemus on tehty 21 vuorokauden kuluessa matkatavaran saapumisesta. Teidän tapauksessanne korvaushakemus on toimitettu myöhemmin, joten emme korvaa viivästymisestä teille aiheutuneita kuluja. Finnair kuljetusehdot ovat luettavissa kotisivuillamme www.finnair.fi. Toivottavasti teillä on vakuutus, joka mahdollisesti korvaa vahingon.

Ystävällisin terveisin, Finnair Oyj, Asiakaspalautteet"

No joo. SAS/Blue1 huomasi oma-aloitteisesti olleensa itse aluperin myöhässä toimittaessaan matkalaukkuja ja korvasi matkustajalle aiheutuneet lisäkulut. Näin siitä huolimatta, että olin heidänkin osaltaan laskutuksessa hieman myöhässä. Finnair sen sijaan käänsi asian toisin päin. Ei auttanut kuin vastata samalla mitalla:
"Kiitos palautteestanne. Tehdään kaksi asiaa alkuun selväksi: 1. Finnairin asia ei ole huolehtia matkavakuutuksestani, vaan siitä että kaikki toimii kuten matkaa tehtäessä pitääkin, ja 2. minä en ensisijaisesti ollut myöhässä vaan Finnair toimittaessaan matkatavaroita. Uskon että olemme samaa mieltä näistä kahdesta kohdasta, näin siitäkin huolimatta että vastauksenne antaa ymmärtää toisin. Finnair epäonnistui palvelutehtävässään - sekään asiantila ei selviä kirjeestänne. Sen sijaan siitä selviää, että minä en matkustajana ole vastannut asiaan ajoissa... Ei tapahdu toisten. "

Tuohtuneen aloituksen päälle jatkoin selvitystä kyseisen matkan jälkeisistä matkoista ja aikapulasta sekä siitä, ettei pidä ottaa annettuna että kaikki matkustajat voivat lukea pienellä printattua tekstiä Finnairin www sivuilta. Matkalle lähtiessäni en tiennyt, että minun on voitava reklamoida 21 päivän kuluessa jos jotakin sattuu. Huomautin myös, ettei kyse ollut "Oslon matkasta" - matkustajan maailma kun ei lopu siihen mihin matka Finnairin koneilla päättyy. Tuskin minun olisi Osloon pitänyt ostaa pipoa, hanskoja ja lämmintä tuulipukua kesäkuussa.

Odotan mielenkiinnolla mitä kotimaisen lentoyhtiön asiakaspalaute tähän vastaa, mutta tässä vaiheessa näyttää siltä, että toinen pohjoismainen yhtiö on jo vienyt pelin. Onneksi on kilpailua.