Kävin tuttavani kanssa eilen Botswanan pääsarjan jalkapallo-ottelussa. Varsinaisen stadionin ollessa vielä remontissa Extension Gunners ja BMC pelasivat vastakkain yliopiston urheilukentällä. Gunnersien tunnuksena ovat kaksi ristikkäin olevaa revolveria. Hieman pahaenteistä, etenkin kun ottaa huomioon että pääsosa katsojista oli heidän kannattajiaan.
BMC pelaa samanlaisissa valko-viherraidallisissa paidoissa kuin kotimainen KooTeePee, mutta joukkueen tunnusta ei näkynyt. En tiedä mikä se on tai onko sellaista lainkaan, mutta se voisi olla lehmä tai jotakin karjatalouteen viittaavaa; BMC on lyhenne Botswana Meat Commissionista, jonka juuret juontavat Brittien siirtomaahallintoaikaan ja pyrkimykseen kehittää maan taloutta ja omavaraisuutta.
Jalkapallo on maan ykköslaji urheilussa, joten on luonnollista että suuret yhtiöt tukevat joukkueita ja käyttävät niitä mainonnassaan. Esimerkiksi toinen Botswanassa toimivista suurista puhelinyhtiöistä on valjastanut jalkapallomaajoukkueen näkyvästi mainontaansa ja osaksi tuotteitaan. Pelin suosio näkyi myös siinä, että ottelussa lehterit olivat lähes täynnä ja ääntä piisasi.
Pelin alkaessa kello neljä mittarissa oli vielä yli 30 C astetta. Ensimmäisellä puoliajalla pidettiinkin kaksi ylimääräistä juoma-taukoa. Ne näyttivät tulevan tarpeeseen, mutta juomatauoista huolimatta kotijoukkue Gunners oli pääosan ottelusta alakynnessä. Myös suurinta ääntä tuntuivat pitävän vihreisiin asuihin pukeutuneet vierasjoukkueen vähälukuiset kannattajat.
Jalkapalloa tunteva tuttavani analysoi kotijoukkueen puolustuksensa vuotavan ja hyökkäyksen ontuvan ja puskevan turhaan keskeltä läpi. Tilannetta ei auttanut näyttävin elkein pelaava epävarma maalivahti. Kohta peli oli 0-2. Toisen osuman maalivahti suorastaan imuroi verkkoon.
Kotijoukkuekin sai muutaman paikan rakennetuksi, mutta viimeistely ei aivan onnistunut. Tässä vaiheessa kanssakatsojieni analyysi meni paljon syvemmälle paikalliseen (jalkapallo)kulttuuriin kuin tuttavani. Kyse ei ollut BMC:n puolustuksen ja pelisysteemin järjestelmällisemmästä otteesta tms. vaan yksinkertaisesti noitavoimista, jotka olivat nyt liikkeellä. Niin sen täytyi olla.
Poistuimme paikalta hieman ennen loppuvihellystä. Joku oli manannut kauhean ukonilman, joka lähestyi kenttää normaalista poikkeavasta suunnasta. Kohta satoi kuin saavista kaataen – tai ties vaikka joku olisi kaatanutkin vettä saamansa ’lihapalkkion’ voimin…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti