Huone oli hyvä. Ainoa huoneesta riippumaton miinus oli se, että majoituspaikan sähköt olivat katkenneet joku tunti sitten ja respalla ei ollut tietoa milloin paikka liitetään uudelleen valtakunnan verkkoon. Generaattoria ei ollut.
Sähköisen ilmastoinnin tai tuulettimen puuttuessa huone oli siis 'mukavan' lämmin. Ulkona satoi ja salamoi, joten oli pakko olla sisällä ja pitää ikkunoita ja ovea auki. Respa antoi väliaikatietoja, että ehkä yhdeksanmaissa illalla sähköt palaavat. Sitä odotellessa tuli omakohtaisesti tutuksi kenttätöissä esille tullut asia; ilmaston lämmetessä majapaikkojen on pakko investoida ilmastointilaitteisiin ja uima-altaisiin jne. tai eurooppalaiset ja amerikkalaiset asiakkaat kaikkoavat.
Muutoin palvelu pelasi. Kokki kävi oikein huoneessa ottamassa ruokatilauksen. Ja ruoka oli hyvää - pihvi oli valmistettu botswanalaisittain eli pyysit mediumin, medium miinuksen tai plussan sait läpikypsän lihan eteesi. Silti maku oli paikallaan ilman kohtuutonta sitkeyttä.
Kello tuli yhdeksän, kymmenen, hain kynttilöitä korvaamaan hiipuvaa akkulamppua.
Silmien ummistuessa se alkoi. Toisin kuin Gaboronessa nämä Kangin hyttyset pitivät Suomen Kiimingin Metsänreunasta tuttua helikopterimaista ääntä. Laivue toisensa jälkeen etsi sopivaa laskeutumispaikkaa joita piisasi - peittoa ei voinut ajatellakaan pitävänsä päällä.
Yö oli unien puolesta lyhyt, mutta muutoin aika tuntui kovin pitkältä. Seuraavana yönä unet maistuivatkin hyvin Namibiassa. Näin siitä huolimatta, ettei ilmastointia ollut sielläkään, mutta ehkä hyttyset olivat hiljaisempia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti